Syitä on useita. Jokainen myynti voi kasvattaa kuluja, realisoida veroja ja houkutella tekemään päätöksiä tunteella. Lisäksi markkinoiden liikkeitä on erittäin vaikea ennustaa johdonmukaisesti oikein. Siksi pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen sijoittaminen on monelle tavalliselle sijoittajalle järkevämpi tie.
Miksi tämä on tavalliselle sijoittajalle tärkeää?
Jos säästät tulevaisuutta varten, esimerkiksi omaa asuntoa, taloudellista turvaa tai eläkepäiviä ajatellen, tärkeintä ei yleensä ole löytää täydellistä osto- tai myyntihetkeä. Paljon tärkeämpää on se, että pysyt mukana markkinoilla riittävän pitkään.
Tyypillinen virhe syntyy silloin, kun kurssit laskevat voimakkaasti ja uutisvirta täyttyy synkistä otsikoista. Silloin moni myy sijoituksensa pois helpottaakseen omaa oloaan. Hetkellisesti ratkaisu voi tuntua turvalliselta, mutta käytännössä se voi tarkoittaa, että tappio muuttuu pysyväksi juuri ennen kuin markkina alkaa toipua. Pitkäjänteisessä sijoittamisessa yksi suurimmista eduista onkin se, ettei jokaisen liikkeen kohdalla tarvitse tehdä mitään.
Aika on sijoittajan tärkein liittolainen
Sijoittamisen voima perustuu pitkälti aikaan. Kun sijoitus saa olla rauhassa vuosia, sen tuotto ei perustu vain alkuperäiselle pääomalle, vaan myös aikaisemmin kertyneille tuotoille. Tätä kutsutaan korkoa korolle -ilmiöksi. Alussa vaikutus voi näyttää pieneltä, mutta ajan myötä ero kasvaa suureksi.
Tämän vuoksi sijoittamisessa tärkeintä ei yleensä ole täydellinen ajoitus vaan se, että rahat saavat olla markkinoilla mahdollisimman pitkään. Monelle juuri tämä on vaikeinta, koska tekemättömyys tuntuu passiiviselta. Todellisuudessa se on usein järkevää kurinalaisuutta.
Miksi jatkuva ostaminen ja myyminen heikentää tuottoa?
Aktiivinen kaupankäynti houkuttelee erityisesti silloin, kun markkinat heiluvat voimakkaasti. Ajatus on ymmärrettävä: myydään ennen suurempaa laskua ja ostetaan takaisin nousun alkaessa. Ongelmana on, että harva onnistuu tässä toistuvasti oikeaan aikaan.
Usein sijoittaja myy vasta silloin, kun lasku on jo tapahtunut, ja palaa takaisin vasta sitten, kun nousu on jo pitkällä. Tämän lisäksi jokainen ylimääräinen liike voi kasvattaa kaupankäyntikuluja ja aiheuttaa veroseuraamuksia. Suomessa myyntivoitoista maksetaan yleensä pääomatuloveroa, mikä tarkoittaa sitä, että osa pääomasta poistuu sijoituksesta kesken matkan. Silloin myös tuleva tuotto kertyy pienemmästä summasta.
Esimerkki: miten vero voi syödä pitkän aikavälin tuottoa?
Ajatellaan kahta sijoittajaa, jotka molemmat aloittavat 10 000 eurolla. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että sijoitus tuottaa keskimäärin 7 prosenttia vuodessa.
Ensimmäinen sijoittaja pitää sijoituksensa rauhassa 20 vuotta. Tällöin 10 000 euroa kasvaa noin 38 700 euroon.
Toinen sijoittaja toimii muuten samalla tavalla, mutta myy sijoituksensa 10 vuoden kohdalla. Siinä vaiheessa sijoituksen arvo olisi noin 19 700 euroa, eli voittoa olisi kertynyt noin 9 700 euroa. Jos tästä voitosta maksetaan 30 prosentin vero, veroihin kuluu noin 2 900 euroa. Uudelleen sijoitettavaksi jää siis noin 16 800 euroa.
Kun tämä summa saa kasvaa seuraavat 10 vuotta samalla oletetulla tuotolla, lopputulos on noin 33 000 euroa.
Ero on yli 5 000 euroa, vaikka molemmat sijoittajat saivat saman markkinatuoton. Ainoa olennainen ero oli se, että toinen realisoi verot kesken matkan ja menetti samalla osan korkoa korolle -vaikutuksesta.
Esimerkki: mitä tapahtuu, jos jää pois markkinoiden parhaista nousuista?
Toinen suuri ongelma liittyy ajoittamiseen. Markkinoiden parhaat nousupäivät osuvat usein hyvin lähelle heikoimpia jaksoja. Juuri silloin, kun tunnelma on synkimmillään, markkina voi kääntyä yllättävän nopeasti.
Ajatellaan yksinkertaista esimerkkiä, jossa 10 000 euron sijoitus kokee ensin kaksi heikkoa päivää ja sitten kaksi voimakasta nousupäivää. Jos sijoittaja pysyy mukana koko ajan, sijoituksen arvo voi toipua lähes takaisin lähtötasolle tai jopa sen yli. Jos taas sijoittaja myy paniikissa juuri ennen voimakkainta nousupäivää, lopputulos jää selvästi heikommaksi.
Tällaisessa havainnollistavassa esimerkissä mukana pysynyt sijoittaja päätyy noin 10 350 euroon, kun taas väärällä hetkellä sivuun jäänyt sijoittaja päätyy noin 8 280 euroon. Ero on yli 2 000 euroa. Vaikka esimerkki on yksinkertaistettu, se näyttää hyvin, miksi markkinoiden ajoittaminen on niin vaikeaa: usein suurin vahinko syntyy siitä, että jäädään pois juuri silloin, kun pitäisi uskaltaa pysyä mukana.
Kulut vaikuttavat enemmän kuin moni ajattelee
Kulut ovat toinen syy siihen, miksi pitkäjänteinen indeksisijoittaminen toimii monelle paremmin. Yksittäinen kaupankäyntikulu tai rahaston vuosikulu voi tuntua pieneltä, mutta vuosien mittaan vaikutus kasvaa. Jokainen ylimääräinen euro, joka menee kuluihin, on pois pääomasta, joka voisi muuten jatkaa kasvuaan.
Siksi matalakuluinen ja hajautettu indeksirahasto tai ETF on monelle järkevä valinta. Kun sijoittamisen rakenteesta tekee mahdollisimman yksinkertaisen, myös virheiden mahdollisuus vähenee.
Kenelle tällainen tapa sijoittaa sopii?
Pitkäjänteinen indeksisijoittaminen sopii erityisen hyvin ihmiselle, joka haluaa kasvattaa varallisuutta pitkällä aikavälillä, mutta ei halua käyttää paljon aikaa markkinoiden seuraamiseen. Se sopii myös ihmiselle, joka tunnistaa sen, että omat tunteet voivat helposti vaikuttaa päätöksiin juuri väärällä hetkellä.
Monelle aloittelijalle tämä on hyvä lähtökohta juuri siksi, että se ei vaadi jatkuvaa reagointia. Sen sijaan se perustuu selkeään suunnitelmaan, jota noudatetaan myös silloin, kun markkina hermoilee.
Milloin myyminen voi silti olla järkevää?
Tämä ei tarkoita sitä, ettei sijoituksia koskaan pitäisi myydä. Myyminen voi olla täysin perusteltua silloin, kun tarvitset rahat oikeasti käyttöön, elämäntilanteesi muuttuu tai salkun riskitaso ei enää vastaa tavoitteitasi. Myös salkun tasapainottaminen tai siirtyminen kalliista tuotteesta järkevämpään voi olla hyvä syy myydä.
Oleellinen ero on siinä, perustuuko myynti suunnitelmaan vai hetkelliseen pelkoon. Pitkäjänteisessä sijoittamisessa ajatus ei ole olla tekemättä mitään hinnalla millä hyvänsä, vaan välttää turhia liikkeitä, jotka syntyvät tunteesta eikä harkinnasta.
Mitä aloittelijan kannattaa tehdä käytännössä?
Usein toimivin ratkaisu on yllättävän arkinen. Ensin kannattaa pitää hätärahasto erillään sijoituksista, jotta markkinalasku ei pakota myymään huonoon aikaan. Sen jälkeen voi valita hajautetun ja matalakuluiseen indeksiin perustuvan sijoituskohteen ja automatisoida kuukausisäästämisen. Kun sijoittaminen etenee automaattisesti, jokainen uutisotsikko ei pääse sotkemaan suunnitelmaa.
Monelle on hyödyllistä myös päättää etukäteen, milloin myynti on sallittua. Kun säännöt on mietitty valmiiksi rauhallisena hetkenä, niitä on helpompi noudattaa myös silloin, kun markkina heiluu ja tunnelma kiristyy.
Yhteenveto
Useimmille sijoittajille paras strategia ei ole jatkuva ostaminen ja myyminen, vaan pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen tekeminen. Kun sijoitukset pidetään markkinoilla riittävän pitkään, kulut matalina ja turhat myynnit vähissä, omat mahdollisuudet hyötyä markkinoiden pitkän aikavälin kasvusta paranevat huomattavasti.
Täydellistä ajoitusta ei yleensä tarvita. Paljon tärkeämpää on se, että suunnitelma on riittävän hyvä ja että siitä pystyy pitämään kiinni myös silloin, kun markkina liikkuu epämukavaan suuntaan.